Vuoden 2019 toteutunut bruttolainanotto oli 14,8 miljardia euroa. Tästä määrästä 8,8 miljardia oli pitkäaikaista lainanottoa ja loput lyhytaikaista lainanottoa. Tulevien vuosien bruttolainanottotarpeen arvioidaan pysyvän vuositasolla noin 20–25 miljardissa eurossa.
Vuoden 2019 budjetoitu bruttolainanotto oli 15,8 miljardia euroa, johon sisältyi 2,5 miljardia euroa nettolainanottoa. Vähentyneestä rahoitustarpeesta johtuen 14,8 miljardin euron bruttolainanotto kuitenkin riitti kattamaan menot kassavirtaperusteisesti ja turvaamaan riittävän maksuvalmiuden. Vuodesta 2011 lähtien lainanoton toteuma on saanut poiketa budjetoidusta määrästä, mikä on vähentänyt lainanottoa. Poikkeamat johtuvat muun muassa siitä, että toteutuneet tulot ja menot ovat poikenneet budjetoiduista määristä. Myös muutokset kassan koossa sekä siirtomäärärahojen ajoitus ovat vaikuttaneet lainanottoon. Kyseiset erot näkyvät kunkin vuoden valtion tilinpäätöksessä. Vuoden lopussa valtionvelka oli 106,4 miljardia euroa eli 1,4 miljardia enemmän kuin vuoden 2018 lopussa.
Vuodelle 2020 hyväksytyn talousarvion mukaan nettolainanottotarve on 2,3 miljardia euroa. 21,0 miljardin euron kuoletusten kanssa vuoden kokonaislainanottotarve on 23,3 miljardia euroa. Vuoden 2020 strategiana on laskea liikkeelle uusi kymmenvuotinen viitelaina sekä joko keskipitkä (5–7 vuoden) tai pitkä (esim. 15 vuoden) euromääräinen viitelaina. Mahdollisuuksia liikkeeseenlaskuun eri valuutoilla Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa seurataan edelleen vuonna 2020.
Varainhankintastrategia
Suomen valtion varainhankinnan pääpaino on euromääräisissä viitelainoissa. Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa. Suomen valtio on sitoutunut täydentämään euromääräistä lainanottoaan muilla kuin euromääräisillä liikkeeseenlaskuilla palvellakseen laajempaa sijoittajakuntaa.
Tasoltaan nykyisen kokoinen varainhankinta mahdollistaa vuosittain kaksi uutta euromääräistä viitelainaa, neljännesvuosittain järjestettäviä huutokauppoja ja yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Maturiteettien osalta keskitytään uusien viiden ja kymmenen vuoden lainojen liikkeeseenlaskuun vuosittain. 15-vuotisia lainoja lasketaan liikkeeseen joka kolmas vuosi. Lisäksi 30-vuotisia joukkovelkakirjalainoja odotetaan laskettavan liikkeeseen noin viiden vuoden välein.
Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla ja näin taata Suomen valtion rahoitusinstrumenttien kysyntä myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan operaatiot
Vuonna 2019 Suomen valtio laski liikkeeseen kaksi uutta euromääräistä viitelainaa. Uusien viitelainojen liikkeeseenlaskun lisäksi valtio järjesti kolme huutokauppaa, joista kaksi oli kahden lainan huutokauppoja. Lyhytaikaista lainaa Valtiokonttori hankki laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia.
Valtio laski helmikuussa liikkeeseen uuden vuonna 2029 erääntyvän kymmenvuotisen viitelainan, jonka koko liikkeeseenlaskussa oli kolme miljardia euroa. Lainan tarjouskirja oli suurempi kuin kertaakaan aiemmin, sillä se keräsi tarjouksia yli 160 sijoittajalta 14,5 miljardilla eurolla.
Elokuussa valtio laski liikkeeseen uuden kolmen miljardin euron viisivuotisen viitelainan. Tarjouskirja kasvoi yli 13,6 miljardiin euroon 80 sijoittajan ilmaistua kiinnostuksensa viitelainaan. Lainan tuotto -0,734 prosenttia oli selvästi alle EKP:n talletuskoron ja alhaisempi kuin yhdelläkään Suomen valtion tähänastisista syndikoiduista viitelainoista.
Huutokaupat
Vuoden aikana järjestettiin kolme euromääräisten viitelainojen huutokauppaa. Viitelainojen huutokaupoissa Valtiokonttori lainasi yhteensä noin 2,8 miljardia euroa.
Vuoden ensimmäinen huutokauppa huhtikuun puolivälissä oli kahden lainan huutokauppa, jonka kohteena olivat 15.4.2026 erääntyvä viitelaina ja 15.4.2047 erääntyvä sarjalaina. Huutokauppa kasvatti kummankin lainan kantaa 500 miljoonalla eurolla. Huutokaupan jälkeen 2026 erääntyvän lainan kanta oli 5 500 miljoonaa euroa ja 2047 erääntyvän lainan 3 000 miljoonaa euroa. Huutokaupassa saatujen tarjousten suhteet emissiomääriin olivat 2,0 ja 1,8.
Kesäkuun alussa järjestetty toinen huutokauppa kasvatti vuonna 2029 erääntyvän viitelainan kantaa 3 000 miljoonasta eurosta 3 972 miljoonaan euroon. Tarjousten suhde emissiomäärään oli 1,5.
Myös vuoden viimeinen huutokauppa marraskuussa oli kahden lainan huutokauppa. Vuonna 2034 erääntyvän viitelainan kanta kasvoi 567 miljoonalla eurolla 4 553 miljoonaan euroon, ja huutokaupassa saatujen tarjousten suhde emissiomäärään oli 1,3. Samalla vuonna 2047 erääntyvän viitelainan kanta kasvoi 478 miljoonalla eurolla 3 478 miljoonaan euroon, ja saatujen tarjousten suhde emissiomäärään oli 2,1. Huutokaupan määrä oli yhteensä 1 045 miljoonaa euroa.
Lyhytaikainen lainanotto
Valtiokonttori laskee liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltojen dollarimääräisiä velkasitoumuksia velkasitoumusohjelmaan nimettyjen pankkien välityksellä valtion rahoitustarpeiden ja valtiovarainministeriön asettamien ohjeiden mukaisesti.
Vuonna 2019 Suomen valtio aloitti euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat, jossa hinnat määrittyvät pankkien tekemien tarjousten perusteella. Velkasitoumushuutokauppoja järjestettiin helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Velkasitoumuksia myytiin huutokaupoissa yhteensä 5 828 miljoonalla eurolla. Velkasitoumushuutokauppoja jatketaan vuonna 2020 neljännesvuosittain.
Valtiokonttori voi laskea velkasitoumuksia liikkeeseen myös muina ajankohtina kysynnän ja rahoitustarpeiden mukaan. Näissä tapauksissa Valtiokonttori määrittää tuottotason. Tämä liikkeeseenlaskutapa muistuttaa Euro Commercial Paper (ECP) -ohjelmaa.
ECP-muotoisia velkasitoumuksia laskettiin liikkeeseen viisi kertaa vuonna 2019: huhti-, touko-, kesä-, loka- ja marraskuussa. Suurin osa liikkeeseen lasketuista velkasitoumuksista oli dollarimääräisiä. Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen bruttomäärä oli 7 278 miljoonaa dollaria (6 488 miljoonaa euroa)ja euromääräisten velkasitoumusten bruttomäärä 2 133 miljoonaa euroa.
ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 4,6 kuukautta dollarimääräisten velkasitoumusten ja 5,1 kuukautta euromääräisten velkasitoumusten kohdalla. Huutokaupattujen euromääräisten velkasitoumusten keskimaturiteetti oli 3,6 kuukautta. Erääntyvien velkasitoumusten kanta vuoden lopussa oli 4 378 miljoonaa dollaria ja 2 028 miljoonaa euroa (4 575 miljoonaa dollaria ja 404 miljoonaa euroa vuonna 2018).
Likviditeetinhallinta
Valtion likviditeettitilanne pysyi vuoden aikana vahvana. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta.
Valtiokonttori on sijoittanut valtion kassavarat lyhyisiin maturiteetteihin, joilla on matala luottoriski, esim. kolmikantareposopimuksia käyttämällä.
Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavan 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan kassaennustejärjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja likviditeetinhallinnan päätösten pohjana.