Toimintaympäristö

Suomen talouskasvu jatkui kohtalaisena vuonna 2019. Viennin ja kulutuksen kasvu jatkui, mutta investointien osalta kasvu oli vähäistä. Suomen talouden nouseva suhdanne vuosikymmenen loppupuolella on kohentanut julkisen talouden tilaa. Sekä julkinen velka että valtionvelka vähenivät suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoden 2019 aikana.

Valtiovarainministeriön joulukuun 2019 ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2019 1,6 prosenttia. Kauppakonfliktit ja suhdannetilanne pitivät maailmankaupan kasvun heikkona, mutta Suomen viennin volyymi kasvoi silti 4,0 prosenttia. Vaihtotaseen alijäämä oli 1,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Työttömyysaste laski 6,7 prosenttiin, kun taas työllisyysaste nousi 72,6 prosenttiin. Inflaatio pysyi hitaana 1,1 prosentissa.

Kaaviossa esitetään tietoja Suomen bruttokansantuotteen ja työllisyyden vuotuisista muutoksista. Bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina.

Julkinen talous

Talouden suotuisa tila on viime vuosina parantanut julkisen talouden rahoitusasemaa. Suhdannetilanteen heikentyessä julkisen talouden rahoitusaseman paraneminen on kuitenkin pysähtynyt. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa tulevina vuosina julkisen talouden tasapainottamista, koska eläkemenot sekä terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kustannukset kasvavat. Sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu heikentää erityisesti kuntataloutta.

Kaaviossa esitetään Suomen julkisyhteisöjen rahoitusjäämä. Sosiaaliturvarahastot ovat ylijäämäisiä, mutta valtionhallinto ja paikallishallinto ovat alijäämäisiä.

Viime vuosina alijäämät julkisessa taloudessa ja valtiontaloudessa ovat olleen verrattain pieniä, mikä on johtanut velkasuhteiden pienenemiseen. Vuoden 2019 lopulla julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 58,5 prosenttia. Valtionvelka oli selvästi matalammalla tasolla 43,9 prosentissa.

Kaaviossa esitetään Suomen julkisyhteisöjen velan määrä. Julkisyhteisöjen velka vuonna 2019 oli 142 miljardia euroa. Velan suhde BKT:hen oli 58,5 prosenttia.

Suomen suhteellisen vahva julkinen talous ja nykyaikainen talouden rakenne näkyvät muiden tekijöiden ohella Suomen korkeissa luottoluokituksissa. Suomen valtiolla on sopimus kolmen luottoluokituslaitoksen, Fitch Ratingsin, Moody’s Investors Servicen ja S&P Global Ratingsin, kanssa luottoluokitusten tuottamisesta. Pitkäaikaisen velan luottoluokitukset ovat AA+, Aa1 ja AA+. Vuonna 2019 S&P ja Moody’s arvioivat luokituksen näkymät vakaiksi ja Fitch positiivisiksi. Tammikuussa 2020 Fitch muutti luokituksensa näkymät positiivisista vakaiksi.

Korkotason kehitys

Yhdysvalloissa rahapolitiikan viritys muuttui kevyemmäksi keskuspankin tehtyä kolme ohjauskoron laskua vuoden 2019 heinäkuusta alkaen. Euroopan keskuspankki ei ryhtynyt kiristämään politiikkaansa alhaisena pysyneen inflaation vuoksi. Valtionlainojen korot laskivat. Jyrkimmät obligaatiokorkojen pudotukset Yhdysvalloissa ja keskeisissä EU-maissa nähtiin kesällä, ja vaikka kehityksessä tapahtui hienoinen käänne loppuvuodesta, korkotaso jäi silti vuoden alkua matalammaksi. Myös Yhdysvaltain ja keskeisten Euroopan valtioiden korkoero supistui hieman vuoden aikana. Saksassa tuottokäyrä tasoittui kesän jälkeen, ja kymmenen vuoden obligaatiolainan tuottotaso saavutti pohjalukemansa elokuussa ennätyksellisen matalalla -0,70 prosentin tasolla.

Kaaviossa esitetään Saksan, Suomen ja Yhdysvaltojen kymmenvuotisten valtionlainojen korot vuosina 2010–2019.

Euroopan joukkovelkakirjamarkkinoilla korkoerot Saksaan verrattuna kapenivat erityisesti reuna-alueilla. Monissa ydinmaissa korkoerojen kehitys oli vakaampaa ja viimeisellä neljänneksellä jopa hieman levenevää, mikä yhdenmukaisti euroalueen korkoeroja.

Suomen valtion kymmenen vuoden pituisten joukkovelkakirjalainojen tuottotaso jälkimarkkinakaupassa pysyi suhteellisen vakaana vuonna 2019. Suomen valtionobligaatioiden korot olivat lähes samalla tasolla kuin Itävallan valtion lainakorot eli niiden korot olivat Alankomaiden ja Saksan lainojen korkoja korkeampia. Suomen obligaatiokorot olivat Ranskan obligaatioita alemmat.

Kaaviossa esitetään Suomen, Hollannin, Itävallan, Ranskan ja Belgian kymmenvuotisten valtionlainojen korkoerot suhteessa Saksan vastaaviin lainoihin.

Vuoden 2019 aikana eurojärjestelmän julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma (PSPP) jatkui erääntyneiden velkakirjojen uudelleensijoituksilla, joiden määrä oli noin 5–30 miljardia euroa kuukaudessa. Syyskuussa EKP:n neuvosto julkisti joukon elvyttäviä rahapoliittisia toimenpiteitä, joihin lukeutui netto-ostojen uudelleen aloittaminen kaikissa neljässä omaisuuserien osto-ohjelmassa, myös PSPP:ssä. Netto-ostojen kuukausitahdiksi – erääntymisten uudelleensijoittamisen ohella – ilmoitettiin 20 miljardia euroa. Netto-ostot käynnistettiin uudelleen vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Velkakirjojen osto-ohjelmaa on käytetty rahapoliittisena työkaluna vuodesta 2015, ja sillä on ollut keskeinen vaikutus korkotasojen pitämiseen poikkeuksellisen matalina. Suomen valtion euromääräisten viitelainojen tuotto on ollut negatiivinen useissa maturiteeteissa – vuoden puolivälissä lähes 30 vuoteen asti ja loppuvuodesta 10 vuoteen asti.

Kaupankäynti jälkimarkkinoilla

Keskuspankkien kasvaneet sijoitukset eivät ole merkittävästi heikentäneet Suomen euromääräisten viitelainojen likviditeettiä jälkimarkkinoilla. Joitain merkkejä lainojen kallistumisesta repomarkkinoilla ja kaupankäyntierien pienenemisestä on nähty etenkin käyrän pidemmässä päässä, mutta sitoutunut päämarkkinatakaajaverkosto on taannut sijoittajille hyvän pääsyn markkinoille.

Päämarkkinatakaajat 2019

BofA Securities
Barclays Capital
BNP Paribas
Citi
Crédit Agricole
Danske Bank
Deutsche Bank
Goldman Sachs
HSBC
J.P. Morgan
NatWest Markets
Nomura
Nordea
Société Générale

Valtiokonttori työskentelee aktiivisesti päämarkkinatakaajien kanssa Suomen viitelainojen likviditeetin ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Suomen valtion viitelainojen markkinatakauksen kaupankäyntialustoja ovat MTS Finland, BGC eSpeed ja ICAP BrokerTec. Valtiokonttori ei osallistu lainojen kaupankäyntiin jälkimarkkinoilla, joilla päämarkkinatakaajat ja muut markkinaosapuolet käyvät keskinäistä kauppaa. Vuonna 2019 viitelainojen nimellismääräinen vaihto jälkimarkkinoilla oli keskimäärin 7,9 miljardia euroa kuukaudessa, mikä oli merkittävä nousu edellisvuodesta (5,2 miljardia euroa).

Valtiokonttori seuraa aktiivisesti päämarkkinatakaajien osto- ja myyntitarjouksia jälkimarkkinoilla. Markkinatakaajien välisessä kaupankäynnissä Valtiokonttori on määritellyt maturiteettikohtaiset osto- ja myyntitarjousten välisten erojen tavoitetasot, joiden toteutumista seurataan. Jokaista päämarkkinatakaajaa verrataan kaikkien markkinatakaajien osto- ja myyntitarjousten eroista laskettuun keskiarvoon. Valtiokonttori raportoi analysoidut viitelainojen tarjoustiedot viikoittain päämarkkinatakaajapankeille. Vuoden 2019 osto- ja myyntitarjousten erot markkinatakaajien välisillä kauppapaikoilla pysyivät keskimäärin lähellä edellisvuoden tasoa ja linjassa vertailumaiden kanssa.

Päämarkkinatakaajat raportoivat asiakaskauppamäärät Valtiokonttorille EMAR-järjestelmän (Euro Market Activity Reporting) puitteissa. Raportointi tapahtuu kuukausittain ja tietoja hyödynnetään seuranta- ja analyysitarkoituksiin. EMAR-tietojen mukaan asiakaskaupan jälkimarkkinavaihto on kasvanut edellisestä vuodesta. Keskimääräinen kuukausivaihto (myynnit ja ostot yhteensä) vuonna 2019 oli 8,7 miljardia euroa (7,6 miljardia euroa vuonna 2018). Keskimääräinen kuukausivaihto on noin 10,1 prosenttia euromääräisten viitelainojen kannasta (9,0 prosenttia vuonna 2018).

Kaaviossa esitetään jälkimarkkinakaupankäynti Suomen valtionlainoilla vuosina 2016–2019. Viitelainojen nimellismääräinen vaihto markkinatakaajien välisessä kaupassa oli keskimäärin 7,6 miljardia kuussa. Asiakaskaupan keskimääräinen kuukausivaihto oli 8,4 miljardia euroa.

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin

VALTIOVARAINMINISTERIÖ, SYKSY 2019

Viime vuosien hyvä talouskehitys on vahvistanut julkisen talouden tasapainoa, mutta samanaikaisesti julkisen talouden riskit ovat kasvaneet. Valtion suorat vastuut ovat kasvaneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2008 valtiolla oli velkaa 54 miljardia kun vuoden 2018 lopussa sitä oli jo 105 miljardia. Samaan aikaan valtion ehdolliset vastuut ovat kasvaneet voimakkaasti eikä kasvu ole näyttänyt laantumisen merkkejä. Valtiontakausten ja -takuiden voimassa oleva määrä oli vuoden 2018 lopussa 57 miljardia. Vuonna 2010 vastaava luku oli 23 miljardia.

Valtion talouteen kohdistuu edellä mainittujen suorien ja epäsuorien vastuiden ohella myös ns. piileviä vastuita. Suomen pankkisektorissa on tiettyjä rakenteellisia tekijöitä, jotka osaltaan kasvattavat sen häiriöherkkyyttä ja järjestelmäriskiä. Näitä ovat pankkijärjestelmän suuri koko suhteessa kansantalouden kokoon, pankkijärjestelmän voimakas keskittyneisyys ja tiiviit kytkökset muihin Pohjoismaihin. Veronmaksajien vastuuta tulevissa pankkikriiseissä on pyritty vähentämään EU:n pankkiunionin ja pankkien uuden kriisinratkaisusääntelyn avulla. Viime vuosien erittäin matalien korkojen ympäristöstä huolimatta Suomessa toimivien pankkien taloudellinen tila on keskimäärin pysynyt hyvänä. Vaikka keskimääräinen vakaavaraisuus heikkeni vuoden 2018 lopulla Nordean kotipaikan muuton vaikutuksesta, taso pysyi Euroopan keskiarvoa vahvempana. Suomalaisten pankkien lyhytaikainen maksuvalmiusasema on myös keskimäärin erittäin hyvä.

Toinen merkittävä valtiontalouden piilevä vastuu liittyy paikallishallintoon. Suomessa kunnilla on perustuslain nojalla laaja itsehallinto, eikä valtio ole vastuussa kuntien taloudellisista velvoitteista. Kuntatalous on kuitenkin osa julkista taloutta ja kuntatalouden ongelmat vaikuttaisivat todennäköisesti myös valtiontalouteen. Valtion tavoin myös kuntien laina- ja takauskanta on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Tästä huolimatta kuntien lainakantaa kokonaisuutena ei kuitenkaan tällä hetkellä voitane pitää merkittävänä riskitekijänä kuntataloudelle tai epäsuorasti valtiolle.

Riskienhallinnan kannalta on tärkeää pyrkiä kohti aktiivista, ehdollisten vastuiden kasvua rajoittavaa politiikkaa ja keksiä ratkaisuja heikkoon tuottavuuskehitykseen ja väestön ikääntymiseen liittyviin haasteisiin. Arvioitaessa valtion kykyä kantaa suoriin ja ehdollisiin vastuisiin liittyviä riskejä on myös tärkeää huomioida sen käytössä oleva rahoitusvarallisuus. Nämä varat toimivat puskurina mainittujen vastuiden yhteydessä, ja ne voidaan realisoida valtionhallinnon rahoitustarpeiden niin edellyttäessä.

Lisätietoja

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin

VALTIOVARAINMINISTERIÖ, SYKSY 2019

Lisätietoja

Toiminta­ympäristö

Toiminta­ympäristö

Julkinen talous

Korkotason kehitys

Kaupankäynti jälkimarkkinoilla

Päämarkkinatakaajat 2019

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin

VALTIOVARAINMINISTERIÖ, SYKSY 2019

Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin

VALTIOVARAINMINISTERIÖ, SYKSY 2019

Toimintaympäristö