Sijoittajat ovat kiinnostuneita tuoton lisäksi myös sijoitustensa yhteiskunta- ja ympäristövaikutuksista.
Kirjoitin viime vuonna valtion velanhallinnan vuosikatsauksessa kestävästä kehityksestä ja ympäristövastuusta. Näkökulmani oli luonnollisesti korostaa Suomen valtion kansallista ja maailmanlaajuista sitoutumista ilmastotekoihin ja ympäristökehityksen tukemiseen. Toin lisäksi esille, että YK:n vuoden 2030 kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan perustuvat linjaukset ovat vaikuttaneet viime vuosina voimakkaasti pääomamarkinoiden kehitykseen. Myös valtionlainojen liikkeeseenlaskijat joutuvat huomioimaan tämän kehityksen toiminnassaan.
Nykysijoittajia kiinnostaa rahallisen tuoton lisäksi sijoitusten yhteiskunta- ja ympäristövaikutukset. Institutionaaliset sijoittavat kiinnittävät sijoituspäätöksissään entistä enemmän huomiota ympäristöä, sosiaalista ja inhimillistä pääomaa ja hyvää hallintoa näkyvästi tukeviin kestävän kehityksen ESG-kriteereihin (environment, social, governance), jotka perustuvat yleensä YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG). Sijoittajat vaativat liikkeeseenlaskijoilta ja luottoluokituslaitoksilta entistä yksityiskohtaisempaa ESG-tietoa voidakseen tehdä moniulotteisempia sijoitus- ja luottoriskianalyyseja tarkastelemistaan sijoituskohteista. Osana tätä suuntausta luottoluokituslaitokset ovat tuoneet markkinoille uusia tuotteita, jotka huomioivat ESG-näkökohdat aiempaa systemaattisemmin.
Liikkeeseenlaskijat tärkeässä roolissa
Keväällä 2019 Maailmanpankki järjesti institutionaalisille sijoittajille ja valtiollisille liikkeeseenlaskijoille työpajan, jossa tarkoituksena oli edistää sijoittajien ja liikkeeseenlaskijoiden välistä vuorovaikutusta kestävään kehitykseen liittyvissä asioissa. Työpajaan osallistui maailman 17 johtavaa ESG-sijoitusrahastoa sekä neljä valtiota, mukaanlukien Suomi. Työpajan jälkeen Maailmanpankin blogissa* kirjoitettiin: ”Sijoittajien lisääntyvä kiinnostus ESG-tekijöihin vaikuttaa jo nyt siihen, miten liikkeeseenlaskijat haluavat kommunikoida sijoittajien kanssa. Julkisen sektorin liikkeeseenlaskijat ovat alkaneet huomata, miten tärkeä osa institutionaalisille sijoittajille suunnattua informaatiota ESG-asiat ja kestävän kehityksen edistysaskeleet ovat.”
Olen täysin samaa mieltä Maailmanpankin kanssa. Valtion liikkeeseenlaskemat lainat heijastavat valtion poliittisia tavoitteita, joilla on laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Tästä syystä liikkeeseenlaskijoiden on ennakoiden ja läpinäkyvästi tarjottava sijoittajille tietoa laeista, asetuksista sekä muista verotukseen ja valtiontalouteen liittyvistä toimista, joilla valtio pyrkii edistämään ympäristöasioita, sosiaalisen pääoman kehitystä sekä hyvän hallinnon periaatteita. Sijoittajien kestävään kehitykseen liittyvää tiedontarvetta silmällä pitäen olemme lisänneet verkkosivustollemme uuden Kestävä kehitys Suomessa -osion. Se kattaa monia kestävää kehitystä ja eettistä sijoittamista koskevia aihealueita ja ohjaa sijoittajia hyödyntämään asianmukaisia tietolähteitä, kuten hallitusohjelmia, budjettikatsauksia, tilastoja ja indeksejä.
Painopiste korkealaatuisessa koulutuksessa
Aloitimme velanhallinnan vuosikatsausten ESG-aiheisen trilogian viime vuonna ympäristöasioiden käsittelyllä. Tänä vuonna kirjoitamme sosiaalisen ja inhimillisen pääoman aiheista. Kestävällä yhteiskuntavastuulla on Suomessa pitkät perinteet. Ilmainen koulutus ja julkinen terveydenhuolto ovat jo kauan olleet suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kulmakiviä.
Tällaisilla tekijöillä voi olla merkittävä vaikutus valtioiden maariskiin, sillä koulutuksen kaltainen inhimillinen pääoma on yksi kilpailukyvyn ja pitkän aikavälin talouskasvun tärkeistä taustatekijöistä. Demografia, koulutus, väestön elintaso, tuloerot sekä kansallinen yhteenkuuluvuuden tunne voivat olla tärkeitä valtioiden luottoluokitukseen ja sitä kautta valtion liikkeeseenlaskemien lainojen hintaan vaikuttavia taustatekijöitä. Tämän vuoden katsaukseen olemme kutsuneet kaksi vierailevaa kirjoittajaa kertomaan Suomen kansainvälisesti tunnustetusta ja laadukkaasta koulutusjärjestelmästä.
Liikkeeseenlaskustrategia
Valtiokonttorin päätehtävä on valtion lainanoton ja maksuvalmiuden varmistaminen. Vuonna 2019 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 14,8 miljardin euron liikkeeseenlaskuohjelmansa. Nettolainanoton määrä oli 1,4 miljardia euroa. Vuoden 2020 lainanottosuunnitelma on suuruusluokaltaan suurempi kahden viitelainan takaisinmaksun takia. Bruttolainanoton kokonaistarve lyhytaikainen rahoitus mukaan lukien on 23,3 miljardia euroa. Nettolainanoton odotetaan olevan 2,2 miljardia euroa.
Pitkäaikaisena tavoitteenamme on edelleen säilyttää joukkovelkakirjalainojemme houkuttelevuus sijoittajille. Uskomme, että valtion vakaat luottoluokitusnäkymät ja kestävän kehityksen aktiivinen edistäminen tekevät Suomen valtion viitelainoista jatkossakin kiinnostavan sijoituskohteen ja palvelevat hyvin myös vastuullisten sijoittajiemme tarpeita.
* Farah Imrana Hussain & Rodrigo Cabral (9.9.2019), World Bank Blogs: Greater transparency on environmental, social and governance (ESG) issues: New focus for sovereign debt issuers
on Valtiokonttorin Rahoitus-toimialan toimialajohtaja. Koivisto vastaa valtion velanhallinnasta, johon kuuluu lainanotto, likviditeetinhallinta, sijoittajasuhteet ja valtionvelan korkoriskiposition hallinta.